Kiinalaisia askeleita

Nyt maksan hintaa torstaisesta hulluttelusta. Kävelin aerobicciin, sain valtavat rakot jalkoihin ja sorruin repimään ihon niistä pois. Eilinen päivä oli tuskaa ja tämä päivä on ollut vielä pahempi. Balettiin en ole päässyt, enkä kirjastoonkaan. Kaupassa oli pakko käydä ja sen retken tein onnahdellen PuoLiskoisen jättisuurissa, taivaansinisissä crockseissa. Jotain niiden koosta kertoo kai sekin, että ne ovat PuoLiskoisellekin reilun kokoiset, joten minun jaloissani ne näyttivät suorastaan jättimäisiltä. Oli miten oli, niin ainakaan niissä ei ole kantapään päällä mitään ja siksi niillä oli kätevää tepsutella. Jos jostain olisin sauvat saanut, niin olisin varmaan voinut hiihtää niillä.

Liikkuminen käy hitaasti, askel askeleelta. Kuinka hieno asia onkaan terveys ja kuinka itsestään selvänä sitä usein pitää. Tipsuttelen lyhyitä, kiinalaisia askeleita päkiöilläni ja se rasittaa jalkoja. On pidettävä taukoja, annettava jalkojen levätä. On antauduttava hitauden rytmiin, ammennettava kärsivällisyyttä jostain tuntemattomasta reservistä. Lasken päiviä: maanantaina pitää tehdä tuo-ja-tämä, silloin on pakko olla kunnossa. Voinko käskeä ihoni kerroksia parantumaan, voinko komentaa luontoa toimimaan tahtoni mukaan?

Kuviot

N-koirilla on omat kuvionsa. Yksi niistä on lemmekäs kuvio: Niiskun juoksu on nyt siinä vaiheessa, että se kokee Nupun tavattoman viehkoksi, tai ainakin oivaksi poikakoiran korvikkeeksi. Nuppu ei näistä hempeistä huomionosoituksista piittaa, sen mielessä eivät (vielä) romanttiset haaveet kuki. Muutaman kerran se jaksaa sallia Niiskun lähentelyt, mutta sitten murahtaa ja vaatii oman tilansa takaisin.

Mietin millä nimellä koirat ajattelevat minua. Tuskinpa ne ajattelevat niin, nimi saattaa olla liian abstrakti ajatus koiranaivoille. Ehkä olen niille tuoksu, ääni, tai näky. Ehkä minun nimeni on se-jonka-huulet-tuoksuvat-vaniljalta tai se-jolla-on-pehmeä-ääni. 

1 comments

  1. Ninni says:

    Johannes – 11:29, Sunnuntaina 17. Tammikuuta 2010.:
    Huomenta Ninni!
    Olitko torstaina liikkeellä huonoilla ulkojalkineilla,matkasi ei ole kovin pitkä aerobicckiin,,
    rakkoja ei olis saanyt rikkoa,mikä on nyt hyvä sanoa,Googleta ja katso lievien jalkaongelmien hoito!Pikaista paranemista!
    TOIVOO; einojohannes

    Ninni – 20:58, Sunnuntaina 17. Tammikuuta 2010.:
    Iltaa sinne! Olin itse asiassa TODELLA huonoilla välineillä liikkeessä: kaameat sukat ja kävelyyn täysin sopimattomat kengät. 🙁 Siitä ne rakot tulivatkin! En aina ymmärrä miksi revin ja raastan itseäni, jalkoja ja käsiä, sitten tulee juuri tällaisia kamalia ongelmia. Kiitos sinulle toivotuksesta! Eikö olekin mukavaa, kun meillä mynämäkeläisilläkin on nyt oikein kunnon luminen talvi? Seuraavaan kävelyreissuuni tosin voi mennä jonkin verran aikaa..

Kommentointi on suljettu.