Hiiriä ja ihmisiä

Me asumme sen verran metsän reunassa, että täällä näkee hiiriä aina välillä. Kerran yksi oli juoninut itsensä PuoLiskoisen auton konepellin alle! Siellä oli ilmeisen hyvä ja lämmin paikka viettää aikaa. Näin saattaa kujeilla elävä hiiri. Tänään kohtasimme kuolleen: tarkemmin sanottuna Nuppu kaivoi sellaisen jostain esiin ja riepotti sen ylpeänä suussaan PuoLiskoisen eteen. Miesparka joutui sitten kaivamaan kangistuneen, edesmenneen hiiren pois pikku petomme suusta ja eipä siinä muuta kuin hiiri roskikseen ja koira pesulle! Sen verran perusteellisesti se oli kolunnut hiiren asuinsijat.

Muistan vanhasta kokemuksesta koirien pitävän kaikkea ihmisiä inhottavaa tavattoman mielenkiintoisena. Sama pätee kissoihinkin. Siinä suhteessa on meissä nisäkkäissä paljon eroja!

Koko ikonimaalauskurssin ajan mietin alkaako koira kenties voida pahoin täällä kotona sen hiiren vuoksi. Vaikka raato oli tuoreen oloinen, niin eihän se silti ole mikään hygieninen leikkikalu. Ainakaan vielä ei ole ilmennyt pahoinvoinnin oireita. Huominen päivä on tätä päivää viisaampi?  

1 comments

  1. Ninni says:

    Ansku – 7:02, Lauantaina 10. Lokakuuta 2009.:
    Yäk… Nuppu sentään luovutti hiiren suosiolla! Meidän koira kerran lenkillä nappasi suuhunsa polun vieressä viilettävän elävän hiiren – siis ennen kuin ehdin tajuta mikä siinä menee. Sen jälkeen leuat pysyivät liimattuina kiinni, vaikka yritin kaivaa otusta ulos, huutaa, torua, houkutella jne. Kun lopulta luovutin, kuului vain ”glunks” – ja poloinen tuli niellyksi elävältä. Ellei sitten ehtinyt siellä suussa kuolla järkytykseen… Hyi! 😀

    Ninni – 22:35, Lauantaina 10. Lokakuuta 2009.:
    Uuh.. onpas karu loppu, tulla niellyksi elävältä! Koiralla ainakin on sisua, ei luovuta helpolla..

    Ansku – 15:18, Sunnuntaina 11. Lokakuuta 2009.:
    Käypäs muuten poimimassa blogistani tunnustus! 🙂

    Janne B. – 20:24, Sunnuntaina 11. Lokakuuta 2009.:
    Hiirikoiria! Huh! : D
    Ja elävältä nielty hiiri! Öörr. Onneksi vatsatauti katosi jo pois… : )

    Ninni – 21:47, Maanantaina 12. Lokakuuta 2009.:
    Niinpä niin, Janne B. 🙂 Tässä vähän mahdollisuuksia tutustua teitä odottavaan elämänmuutokseen, kun talouteenne tulee pieni koiraotus..

Kommentointi on suljettu.