Sellainen olen minä! Sain tänään päätökseen SPR:n ystävätoimintakurssin jatko-osan, eli Tulijan tukena ja ystävänä-kurssin. Tiistaina ja nyt tänään torstaina pohdittiin kotoutumista, Suomea maahanmuuttomaana ja vuorovaikutusta eri kulttuurista tulevien ihmisten välillä. Teimme taas pari- ja ryhmätöitäkin. Ryhmätöissä saimme improvisoida jopa pieniä näytelmäntapaisia maahanmuuttajan kohtaamisesta erilaisissa tilanteissa. Meidän ryhmämme osaksi lankesi käsitellä ruokaan liittyviä mahdollisia asenne-eroja ja ongelmatilanteita.  

Turku tuntuu muuttuvan päivän vaihtuessa pimeäksi illaksi. Aurinko, joka kurssille mennessä oli vielä korkealla, on laskenut väistämättä. Kaduilla on yö, vaikka kellon mukaan on ilta. Nuorisojoukot näyttävät erilaisilta pimeässä. Kadulla hieman horjahteleva mies samoin. Sitä katsoo – humalainenko? – vain huomatakseen, että mies on vanha ja siksi kävelee huonosti. Ilta on ilta, ei yö: ihmiset kaduilla kantavat Stokkan Hullujen päivien kaameita keltaisia kasseja – on yhä ostosaika.