Varotoimia ja lihavia puluja

Olin tänään kaupungilla. Epidemia tai ei epidemiaa, Turku oli ainakin yhtä täynnä ihmisiä kuin aina ennenkin. Kävin Piruetissa ostamassa uudet trikoot ja muuta vastaavaa, pyörin Sokos Wiklundilla silmät sen valoista häikäistyen. Kauppatorilla kaupunkilinnut liitelivät alhaalla, melkein pääni korkeudella. Humalistonkadulla taas näin kaksi niin suurta ja lihavaa pulua, että oikein hätkähdin! Ne näyttivät yhtä suurilta kuin Nuppu. Suuria ollakseen lintuja, pieniä ollakseen eläimiä. Kokokin on suhteellista.

Kuinkahan moni ”tekisi prosperot” (kts. Edgar Allan Poen Punaisen kuoleman naamio) jos se olisi mahdollista? Linnottautuisi kotiinsa, vetäisi ovet ja ikkunat kiinni ja odottaisi Taudin ylimenoa. Kaikenlaista aivan hullua kuulee ihmisten varotoimista. Yksi ei käy kirjastossa – kirjoista voi saada Taudin – ja toinen ei koske ovenkahvoihin samasta syystä. Sellaistakin kuulee, ettei luottokorttikuitteja allekirjoiteta kaupan Tautikynällä. Oma pitää olla mukana, sillä allekirjoitetaan!

Kaakeliuunissa palaa tuli, luen Hannu Mäkelän Isää. Säälin kirjoittajaa: hänelle jäi isiä jaettaessa käteensä varsinainen musta pekka. Lapsen voi olla vaikea katkaista välejä vanhempaansa, vaikka kuinka epäkelpoon. On aina se tunne velasta, jota ei voi koskaan maksaa takaisin. Vanhemman kautta on saatu elämä. Siitä pitää kai sitten maksaa ja maksaa aina vain, mikään ei sen hinnaksi riitä. Vaikka eihän kukaan meistä ole pyytänyt tänne syntyä.

1 comments

  1. Ninni says:

    Janne B. – 22:43, Perjantaina 13. Marraskuuta 2009.:
    Sain pienimuotoisen naurukohtauksen mainitsemistasi puluista. Toivottavasti ne eivät saa tietää että päätyivät nauruni kohteeksi! 🙁
    Tauti on nyt eri, pari vuotta sitten hyvä ettei lentäviä siivekkäitä teurastettu sen lintunuhan takia!

    On tullu viime päivinä mieleen että voisiko ns. hysteriaa hillitä jotenkin. En osaa sanoa mitä tarkoitan, mutta mietin lähinnä sitä miten uutisotsikoissa revitellään mitä irti saadaan paisuttaen. Että entä jos vain lakattaisi. Hmm, katkesi se mitä yritin selittää, ei yllättävää sinänsä.

    Ninni – 22:58, Perjantaina 13. Marraskuuta 2009.:
    Minäkin mietin tätä hysterian hillitsemistä – ei taida olla mahdollista niin kauan kuin media revittelee niin kuin revittelee. Syntyy sellainen vaikutelma, että juuri sikainfluenssa on erityisen tappava, vaikka tappaahan se tavallinen flunssakin. Iltapäivälehdet ovat masentavan mahdottomia, oli kyse sitten kouluammunnoista tai Taudista. Täytyy saada repäisevät otsikot, että lehti myy. Voi kun edes joskus mietittäisiin muutakin kuin vain sitä ihan suorinta tapaa tahkota rahaa! Jotain vastuuntuntoa tässä kai toivoisi (turhaan).

    Ne pulut olivat tosi pulskia, et uskoisi! Mietimme PuoLiskoisenkin kanssa niiden elopainon salaisuutta. Humalistonkadulla on muistaakseni ainakin yksi pizzapaikka (sellainen noutobaarin tapainen) ja lähettyvillä on myös hampurilaispaikka. Eli pulut ovat voineet käydä pulskistumassa näillä eväillä. 😉 Huvittavaa, kun niin tärkeinä kävelivät, lihavat kaulat nykien! Lentää eivät viitsineet – taisi olla liikaa ”kuormaa”.. Toinen niistä oli tiputtanut höyhenenkin.

    Janne B. – 23:29, Perjantaina 13. Marraskuuta 2009.:
    Ylisuuri kuormakin vielä! 😀

    Mitenhän asiat sitten menisivät, jos tulisi oikeasti jokin poikkeustila, luonnonkatastrofi tms. Mua henkilökohtaisesti nyt-vouhotuksessa eniten ärsyttää kaikki sellaiset äidit, jotka tunkevat haastatteluihin villekerttupettereineen paheksumaan valtiovaltaa, kuningasta ja terveydenhuoltosysteemeitä. Viime vkl kymppiuutisissa oli joku tapaus Lapista jossa viljopirkko oli tullut huonovointiseksi ja ambun saapuminen kesti yli puoli tuntia. Tämä oli viljopirkon äidin mielestä valtava vika ja puute. Noh, jos asuu jossain peräkuusen alla, voi olettaakin että matka-aika on silloin yhtä pitkä kuin mitä heillä itselläänkin kuluu maitokauppaan.

    Ninni – 0:14, Lauantaina 14. Marraskuuta 2009.:
    Joku ”kunnon” katastrofi pistäisi kyllä pikaisesti arvot järjestykseen ja toisi suhteellisuudentajua – kovalla hinnalla tosin. Meillä vain joskus realiteetit ovat hukassa, kun kuitenkin elämme melkoisessa lintukodossa kaiken turvallisuuden ja hyvinvoinnin keskellä. Ei sitä silloin moni osaa arvostaakaan, pikemminkin vain etsitään virheitä.

    Famu falsetissa – 17:05, Lauantaina 14. Marraskuuta 2009.:
    On tämä tautihysteria saavuttanut kummallisen laajuuden. Suomessa kuolee liikenteessä keskimäärin useampi kuin yksi ihminen päivässä. Lapsia, nuoria, työikäisiä, vanhuksia. Niistä pitäisi revitellä yhtä suuria otsikoita. En kyllä tiedä, vähentäiskö se liikennekuolemia.

    Ninni – 21:25, Lauantaina 14. Marraskuuta 2009.:
    Famu, juuri näinhän se on! Miksi nämä liikennekuolemat ovat ikään kuin näkymättömiä? Ehkä niistä ei välitetä, koska syvällä sisimmässään ihmiset tietävät, etteivät oikeastaan VOI suojautua niiltä – kukaan meistä ei voi lakata liikkumasta autoilla ym. matkustusvälineillä! Niitä ei siksi tee mieli ajatella. Tulee niin turvaton olo.

    Sikaflunssasta tekee otollisen aiheen se, että uskotaan siltä voivan välttyä rokotteen avulla, rokotteen, jota paha valtiovalta nyt pihtaa tai on kitsauksissaan huonosti hankkinut jne.

Kommentointi on suljettu.