Niisku-neitimme on sen verran painavampi kuin Nuppu, melkein kilo on eroa koiratytöillä. Niiskulla on massaa noin 3,7 kiloa ja Nupun paino on 2,9 kiloa. Menimme tänään koko joukolla Vettoriin ja siellä sekin selvisi, kuin myös Niiskun valeraskaus. Papereissa lääkäri kuvasi Niiskua sanalla ”hormonihyrrä” ja suositteli pikaisesti tehtäväksi sterilisaatioleikkauksen.

Vettori olisi varmaan erikoinen elämys näkökyvyttömälle. Se on täynnä outoja ääniä: älähdyksiä, narinaa, sähähdyksiä, murinaa ja vingahduksia. Lattiatasossa kuuluu kynsien raps-raps-raps kun nelijalkaiset potilaat tulevat ja menevät. Niisku Pitkäkoipi liitti sekin äänensä kuorohon tänään ja haukkui raivoisasti erästä vaaleaa noutajaa ja suurensuurta laikukasta tanskandogia. Nuppu tyytyi lähinnä piileskelemään minun takanani, sieltä sen oli turvallista seurata tapahtumia.

Radioroskaa

Valpastuin tänään kuunnellessani puolella korvalla radiota. Sieltä tuli ohjelma, jossa puhuttiin kielestä, kielen kehityksestä ja sen tulevaisuudesta. Joku (äänestä päätellen nuorehko aikuinen) oli oikeasti sitä mieltä, että possessiivisuffiksin käyttäminen on turhaa snobbailua, eikä ”kukaan” käytä sitä puhekielessä.

Ai ei vai, ajattelin siihen minä.  

Jos saisin euron joka kerran kuullessani jotain absoluuttisen typerää tiedotusvälineistä, niin olisin jo kauan aikaa sitten ollut miljonääri. Mistä lähtien kielen kauneudesta ja puhtaudesta huolehtiminen on ollut snobbailua? Lopetetaan sitten koko äidinkielen opetus saman tien ja annetaan ihmisten puhua ja kirjoittaa miten kuten tahtovat, niin eipä ainakaan tule snobbailtua ja hienosteltua.

Jos itse on kielensä kanssa hällävälisti, niin ei pidä olettaa muiden olevan samaa maata kanssaan. Voin vakuuttaa possessivisuffiksin elävän ja voivan hyvin ainakin täällä meillä.