Eletään taas paaston aikaa. Jos minun pitäisi määritellä ironia, niin varmaan sanoisin sen olevan sitä, kun sosiaalisessa mediassa kehotetaan vähentämään sosiaalisen median käyttöä. Kirkot ovat ihailtavalla uutteruudella hankkiutuneet nettiin ja Facebookiin – vain kehottaakseen ihmiset pysymään pois näistä belsebuubin riennoista.

Minulla alkaa muutenkin olla mitta täynnä sosiaaliseen mediaan liittyvistä valitusvirsistä. ”Some ei ole aitoa yhteydenpitoa, kun siinä ei olla kasvokkain!” Ei olla ei. Mutta ilman sitä somea voisi olla huomattavasti hankalampi olla mitenkään yhteydessä ystävien kanssa, jotka asuvat satojen kilometrien päässä, tai kokonaan toisessa maassa. ”Some on tyhmää, kun ihmisillä on muka tuhat ystävää – kuinka moni niistä oikeasti välittää?” Ja kukahan käskee kutsumaan itselleen tuhat ystävää, eikö olisi parempi pitää sekin määrä kohtuullisissa mittasuhteissa? ”Somessa on vaarallista, kun murtovarkaat siellä kyttäilevät, että milloin ihmiset ovat pois kotoa.” Vaaroja on maailma täynnä ja ylimääräistä jännitystä elämäänsä voi saada hän, joka uskollisesti listaa sosiaalisessa mediassa kaikki ne kerrat, kun on pois kotoa. ”Somessa muuttuu syrjäytyneeksi reppanaksi, kun kaiket illat vaan konetta naputtelee, eikä tapaa ihmisiä.” Miksi ei voisi tehdä molempia? Tavata ihmisiä ja käyttää somea? Ei se aina ole joko-tai. ”Some on teinien hommaa!” Niinpä niin, omat vanhimmat naamakirjakaverini ovat eläkeläisiä, että sellaisia teinejä tällä kertaa.

Kaikkein tylsintä on lukea ihmisistä, jotka käyvät Suurta Kamppailua sisimmässään: blogata vai ei blogata, olla feisbuukissa vai olla olematta. Voi kun sen kamppailun voisi käydä edes hiljaa mielessään. Minusta ainakaan ei ole erityisen hauskaa lukea feisbuukin kautta feisbuukin kiroista ja erinäisistä lopetuspäätöksistä (jotka vähin äänin kumotaan muutaman viikon kuluttua), ja sama koskee blogeja. Ei kenenkään ole pakko kirjoittaa yhtään mitään. Pois vaan internetin viettelyksistä ja mars ulos, vaikka halkoja hakkaamaan tai rekiajelulle. Naisväki voi iltapuhteiksi kehrätä villoja. Rukit hyrisemään vain.