Se pelottaa. Luin tuon ilmauksen tänään mainoksesta, ja aloin pakostakin miettiä, millainen on kaikkien aikojen joulu. Onko minun jouluni sellainen?

Olen hyvä keksimään asioista kuin asioista niiden hyvät puolet. Se on taito, jonka elämä on opettanut, ja jonka olen täydellisyyteen hionut. Sen voimin olen aiempina vuosina selvinnyt ”markkinavoimien” jouluhössötyksistä isommin ahdistumatta. Nyt huomaan, ettei aikaisempi asenne suojele enää ärsyyntymiseltä ja ahdistukselta. En tahtoisi nähdä joulukuusia, enkä kuulla joululauluja ennen joulukuuta. Kuitenkin on selvää, että enemmistö haluaa: muutenhan ihmiset äänestäisivät lompakoillaan ja kieltäytyisivät kauppojen loka-marraskuussa alkavasta joulusesongista. Vox populi, vox Dei. Vaikka se vox tarkoittaisikin kauppakeskusten marraskuisia joulupukkivierailuita.

Onneksi ei kuitenkaan tarvitse kokea jouluahdistusta sukulaisvierailuista, ja ajan jakamisesta tasapuolisesti eri ihmisten kesken. Käperrymme jouluksi tänne omaan pesäämme ainoina seuralaisina kirjat, kynttilät, koirat, ja hyvä musiikki. En tiedä onko se kaikkien aikojen joulu, mutta meidän se nyt kuitenkin on.