Tunne

Tänään on kurkussa ollut alkavaa kipeyttä enteilevä tunne. Se oli siellä jo aamulla herätessäni ja tunne jatkui päivälläkin. Menin tuntemukseni kanssa kangaskauppaan ostoksille. Minä ja kurkkuni katsoimme pölyhiukkasten leijailua auringonvalossa, kangaspakkoja kangaspakkojen päällä, muutama vanha rouva niitä tutkailemassa.

Minä ostin lankaa! Ja kahdenlaista pörröisen pehmeää kangasta. Kangaskaupoissa vallitsee sisaruus: sain hyviä neuvoja toiselta asiakkaalta pörrökankaan hoidosta. Otin ne kiitollisuudella vastaan, minä käsityöasioissa autuaan tietämätön.

Luettua, koettua

Tällä hetkellä luen Catherine Scott-Clarkin ja Adrian Levyn kirjaa Meripihkahuone: maailman kahdeksannen ihmeen jäljillä. Tämä kirja on herättänyt myrskyisiä tunteita erityisesti Venäjällä, jossa suuren isänmaallisen sodan muisto on pyhä ja sitä on helppo loukata.

Meripihkahuone oli Preussin kuninkaan Fredrik I:n lahja Venäjän Pietari Suurelle. Kyseessä oli todellinen mestariteos, jota Hitler himoitsi natsien taideaarteiden kokoelmiin. Kirjan kirjoittajat kertovat huoneen katoamisesta ja sen etsinnästä, mutta myös vaikutelmistaan Venäjällä. Tuntuu kuin kirja olisi jännityskertomus, historiateos ja matkaopas samassa paketissa. Kuvat ovat mustavalkoisia, pieniä ja melko huonolaatuisia. Siitä ei viitsi antaa miinusta, koska tällaista kirjaa ei lue kuvien vuoksi.  

One comment

  1. Ninni says:

    Ansku – 7:41, Keskiviikkona 16. Syyskuuta 2009.:
    Oijoi. Kurkun karheudella se minunkin flunssani alkoi. Ja vaikka olen siitä aika hyvin selviytynyt, vieläkin on yskä ja nuha, ja ääni meinaa välillä kadota. Toivotaan, ettei iske sinulle!

    Ostit lankaa, hieno juttu! Mitäs aiot tehdä?

    Ninni – 11:22, Keskiviikkona 16. Syyskuuta 2009.:
    Se on sellaista ompelukoneessakin käytettävää ompelulankaa, eli ainakaan vielä en uskaltaudu neulomisen maailmaan. 🙂 Kahta eri sävyä vaaleanpunaista otin. Ja sitten sellaisen pehmopörrökankaan – tarkoitus olisi (kai) tehdä siitä tyyny! Kangas on itsessään niin herkullisen värinen, että melkein oli pakko ostaa. Täyte vain puuttuu, aina pitää unohtaa jotain kun kaupassa on.

    Olisi muuten aikamoista, jos flunssa voisi tarttua bloggaajasta toiseen..! Sinulta minulle, minulta jollekin kolmannelle. Todellinen virus!

    Ninni – 11:23, Keskiviikkona 16. Syyskuuta 2009.:
    Lisään muuten sen verran, että ompelu on meillä ollut PuoLiskoisen työtä. Hän on siinä todella hyvä. Itselläni ideoita riittää, mutta toteutuspuoli ei aina suju!

    Ansku – 10:34, Torstaina 17. Syyskuuta 2009.:
    Täältä nousee iso peukku pystyyn PuoLiskoiselle, kun on uskaltautunut ompelukoneen ääreen! 🙂 Lähdehän itsekin rohkeasti kokeilemaan, sillä sitä oppii. Nimimerkillä Varsin usein kantapään kautta mennään…

    Ninni – 21:52, Torstaina 17. Syyskuuta 2009.:
    Tekisi kyllä mieleni! Jonkun ihan yksinkertaisen hameen ehkä osaisi!

Kommentointi on suljettu.