Tanssista ja sanoista

Lauantain balettitunti sisälsi pienen yllätyksen: tunnin lopussa oli melkoisen pitkä ja verrattain rasittava hyppysarja. Me emme ole harrastaneet paljonkaan hyppyjä näillä Raision tunneilla, mutta tänään niitä oli runsaasti – varmasti tuli koko vuoden kiintiö kerralla täyteen. Hypyissä ei sinänsä ollut mitään monimutkaista: kolmannesta asennosta hop ylös ilmaan ja ilmassa aina jalkojen asentojen vaihto niin, että kolmas asento pysyy, joskin etummaisena oleva jalka vaihtuu. Loppua kohti hypyt madaltuivat vaatimattomiksi, kun virta alkoi olla vähissä.

Kumpikin kirjasto, Mynämäen ja Raision, tuntui olevan täynnä köhiviä ja niistäviä kansalaisia. Flunssaiset eivät onneksi olleet vieneet hyviä kirjoja hyllyistä, vaan niitä jäi meille juuri sopivasti. Minä pysyttelin tällä kertaa sotahistoriallisissa aiheissa valiten luettavaksi Pertti Kilkin kirjoittaman Valo Nihtilän elämänkerran ja kaksi kirjaa Yrjö Keinosen vaiheista vuonna 1944 ja puolustusvoimain komentajana 1960-luvulla.

Poikkeus vahvistakoon säännön: sotaisten kirjojen lisäksi lainasin Veijo Meren kirjoittaman kirjan Sanojen synty: suomen kielen etymologinen sanakirja. Kiehtovaa luettavaa kielemme aarteista ja lainoista! Tietääköhän monikaan ujon alkuperäisen merkityksen olleen morsiamen päätä ja kasvoja peittävä huntu tai harso? Ujo kuuluu suomalaiseen hääsanastoon: morsiusvuodetta kutsuttiin ujovuoteeksi ja sitä peittävä lakana oli ujolakana.