Soitto on suruista tehty – vaikka hilpeältä kuulostaisikin

CD-soittimessa on Glenn Milleriä. Sota-ajan musiikkia, tuhoon tuomittujen epätoivoista hilpeyttä, tulevaisuususkoa yhdistyneenä tuomion tunnelmiin. Lauluja uskollisuudesta, odottamisesta, paremmasta huomisesta. Laivamme nimeltä Sivilisaatio voi upota, mutta ainakin se uppoaa kaikki liput liehuen.

Joulumieli potenssiin kymmenen

Jotkut odottavat joulua puoli vuotta. Tällaisen uutisen luin. Meillä Suomessa on tosiaan varaa uutisoida joulun odottamisen eri asteista. Muistan kerran valitelleeni suomalaisten uutisten tylsyyttä eräälle puolalaiselle, länteen loikanneelle tuttavalleni. Loikannut katseli minua silmät pyöreinä ja sanoi häntä taas hävettäneen oman kotimaansa ainaiset kuohunnat ja isot otsikot. Kun tuntui välillä tapahtuvan liikaakin ja ulkomaalaisilla oli ihmeteltävää. Niinpä niin, koskaan ei ole ihminen tyytyväinen.

Minä en laske itseäni ihan kiihkeimpiin joulunodottajiin, mutta mainitsenpa vain kaikkien pakettikorttienkin olevan askarreltuina ja lahjuksiin kiinnitettyinä. Oli melkoinen ongelma saada kortteihin siistit reiät, joista narut pujotettiin läpi. Ensin yritin ihan tavallisella rei'ittäjällä, mutta sen tekemä reikä oli aivan liian suuri kortin kokoon nähden. Jättimäinen! Tyydyin sitten sohimaan saksilla ja yltiöpäisen luovuuden vallassa kokeilin jopa tökätä paistilämpömittarin kartongin läpi – se ei ollut mikään hyvä idea, en suosittele.