Luin Iltasanomista kuvataiteilijoiden Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen uudesta projektista. Ilmeisesti taiteilijat keräävät kansalaisten unia presidentistä. Tarkoituksena on kerätyn materiaalin kautta ilmentää ihmisten suhdetta valtionsa johtajaan.

Onkohan kyseessä kenties elokuvamuotoinen taideteos, sitä tässä jäin miettimään.

Minä en voi sanoa nähneeni unia presidentistämme ja olen aivan tyytyväinen tähän tilanteeseen. Painajaisia ei kukaan halua öiseen aikaan katsella.

Lisää hyviä uutisia

Suomalainen koulutushan on tunnetusti vertaansa vailla. Niin hyvää se on, että jopa kolmanneksella seitsemäsluokkalaisista on heikko kirjoitustaito. Kouluissa kai pitää niin kiirettä luokkaretkien ja muiden hauskuuksien järjestämisen kanssa, ettei sellaisella ikävystyttävällä perusjutulla kuin oma äidinkieli viitsitä oppilaita rasittaa. Lisäksi poikien suoritukset arvostellaan eri mittarilla kuin tyttöjen: sama kirjoitustaito tuottaa pojalle kahdeksikon ja tytölle seiskan.

Sanonpa vain yhden asian: kirjoittamaan oppii lukemalla. Niin yksinkertaista se on. Eikä pahaa tee sekään, että pitää kirjoittamisen rutiinia yllä päiväkirjailemalla ja kirjoittamalla kirjeitä. Mitähän jos tänä jouluna ostettaisiinkin lapsille lahjoiksi kirjoja ja päiväkirjoja näiden absoluuttisen turhien (ja kaamean kalliiden) pleikkaripelien sijasta? Siinä kaikki osapuolet voittaisivat.

Äidinkielen laiminlyöminen ei toisaalta ole este Nokian inssiksi pääsemiselle. Sinne pääsee pelkästään numeroja pyörittämällä. Ehkä voisimme suosiolla lopettaa kokonaan äidinkielen ja reaaliaineiden opiskelun. Kuvaamataito, liikunta ja musiikki nyt ainakin ovat "turhia" ja joutavat poistoon. Korvataan nämä vanhanajan jäänteet vaikka ohjelmoinnin opetuksella.

Ja kyllä…

.. voin tunnustaa olevani tällä hetkellä ärtyneessä mielentilassa ja mielestäni hyvästä syystä. Voi mikä maailma!