Suuri perjantai koitti tänne länsirannikolle aurinkoisena ja kirkkaana. Olimme PuoLiskoisen kanssa kuninkaallisissa hetkissä. Palvelus alkoi kymmeneltä aamulla ja ennätimme sinne ajoissa, vaikka vähän jännittikin kuinka käy. Aikaa säästyi kun ei tarvinnut tuskailla parkkipaikkaa etsiessä: pyhäpäivä + kaupat kiinni = runsaasti parkkitilaa ihan kirkon edessä, sen kun valitsi vain itselleen mieluisan paikan.

Suuri perjantai on surullinen päivä: kärsimyksen ja kuoleman päivä. Tunnelmaa kuitenkin kevensi kirkkoon paistava aurinkoinen. Tänä päivänä ei liturgiaa toimitettu, vaan mustin tekstiilein verhotun kirkon täyttivät Kristuksen kärsimystä ja uhrausta korostavat evankeliumien jakeet.

Ostimme neljä tuohusta ja teimme kristillisen tasajaon: kaksi minulle ja kaksi PuoLiskoiselle, sytytettäviksi suosikki-ikonien edessä. Tuohusten liekit ja auringon säteet: keltainen valo ja lämpö. Toivottomuudessa toivon siemen.