Kirkko muistaa tänäänkin monia pyhiä, joista yksi on ikonografi Andrei Rublev. Ja ”sattuman” satoa: on myös meidän hääpäivämme. Kahdelle nupullaan olevalle ikonimaalarille mitä parhain juhlapäivä!
Juhlavuus on tosin ollut melko vähissä. Näyttää siltä kuin PuoLiskoisen saama kolmen päivän antibioottikuuri ei ehkä sittenkään toimisi. Kuumetta oli nimittäin vielä tänäänkin. Potilas itse väläytti mahdollisuutta poskiontelotulehduksesta keuhkoputkentulehduksen kylkiäisenä. Ikävää, jos totta.
Mietin aloittaako Margaret Atwood-kausi vai ei? Sokea surmaaja on menossa nyt, siitä olisi taas helppoa jatkaa muihin romaaneihin. Atwoodiin ei kyllästy!
CD-soittimessa on Wagnerin Parsifalin korvannut Billie Holiday. Kesäkuu on vaihtunut heinäkuuksi: kesä kulkee eteenpäin, se kiirehtii kohti elokuuta ja jokainen ilta on jo vähän edellistä tummempi.
Janne B. – 23:00, Lauantaina 4. Heinäkuuta 2009.:
Voi surkeus potevan puolesta! Silti mahtava päivä on aina hääpäivä. Monesko tänään on, taitaa olla jo likemmäs 20?
Ninni – 13:16, Sunnuntaina 5. Heinäkuuta 2009.:
Hih, ”vasta” 17. on nyt menossa. 😉 Kyllä aika on rientänyt! Katselin juuri meidän hääkuvaa, siinä olemme niin nuoria ja kauniita. Ajan hammas järsii meitä kaikkia, se kaluaa ja jauhaa ja jättää jälkensä.
Potilas muuten vaikuttaa hitusen paranemaan päin olevalta. Ehkä.
Ansku – 12:22, Keskiviikkona 8. Heinäkuuta 2009.:
Myöhäiset onnittelut hääpäivän johdosta! On jäänyt tämä blogeissa seikkailu viime aikoina vähemmälle… toivottavasti se tarkoittaa, että minulla on ”oikeaa” elämää enemmän kuin luulinkaan! 😀
Nyt tulin selailemaan taas kirjoituksiasi. Lauantaina on lähtö kesämökille, ja (sade)sääennusteista päätellen on syytä pakata mukaan vino pino kirjoja. Kenties nappaan täältä mukaan pari vinkkiä. Toisaalta, kesälomalaisen kuuluisi kai lukea jotain kevyttä hömpänpömppää; yhtäkään Harlequinia en ole koskaan avannut – olisiko nyt aika..?
Voi, Billie Holiday. Kiitos, kun toit hänet mieleeni! 🙂
Ninni – 22:01, Keskiviikkona 8. Heinäkuuta 2009.:
Haa, harlekiinit! Niitä joskus salaa luin esiteini-ikäisenä! Aika vauhdikkaita tarinoita olivatkin. Kuinkahan monen naisen maailmankuvaan nekin oikein vaikuttivat.. Tee kulttuuriteko ja avaa ensimmäisesi. 🙂
Ja kiitos muuten onnitteluista!