Kirkkaan viikon kunniaksi olen aloittanut Doctorow-kauden. Lainasin kirjastokäynnillä Doctorowia hyllyn täyteen ja nyt olen alkanut herkutella kirjallisella saaliillani. Sain juuri luettua Danielin kirjan. Pidin siitä, vaikka se loppua kohti muuttuikin hyvin ahdistavaksi. Kirjassa nuori mies, Daniel, käy läpi lapsuutensa tragediaa: isä ja äiti kuolivat sähkötuolissa syytettynä vakoilusta. Romaanin henkilöiden lisäksi suurta huomiota saa osakseen itse aikakausi: Yhdysvaltojen läpi 1950-luvulla puhaltava mccarthyismin tuuli, joka riepottaa Isaacsonien perheen hajalle. 

Vanhat luut

Kevät on kaunis, mutta luita kolottaa. Tarkemmin sanottuna nivelet ilmoittavat ystävällisesti, ettei vielä ole kesä ja pukeutumisen olisi syytä olla sen mukaista. Huhtikuun hullaannuttamana olen rohkaistunut pitämään ikkunoita auki ja se on ollut aivan liian aikaista. 

Outo uni

Kylmän koetellessa ruumisparkaa ei oikeastaan voi tehdä muuta rakentavaa kuin nukkua. Unet tulevat ja menevät toinen toistaan oudompina. Äskettäin unelmoin ajavani pois tieltä, ohjaavani vankkurini siis ihan tarkoituksella "metsähallituksen puolelle" ja sitä kautta ojaan. Unessani tunsin salaperäistä riemua ajaessani noin hullusti. Toivottavasti tuo ei ollut mikään enneuni.