Uuden kuukauden alussa on hyvä aika vilkaista mitä Vanhat merkkipäivät tietävät kertoa tästä nyt alkaneesta kuusta, jota optimistisesti pidän ensimmäisenä kevätkuukautena. Jaan nimittäin vuoden matemaattisen tarkasti neljään vuodenaikaan, joista kukin kestää tasan kolme kuukautta – ei enempää, ei vähempää. Viis lämpömittareista, sanon minä, ja katsokaamme kalenteria!

Mutta nyt takaisin Vanhoihin merkkipäiviin. Maaliskuussa maantiellä oleva varis tietää kelirikkoa. Ilmassa lennellessään se ennustaa kaunista ilmaa. Aamu-usvan korkeutta kannattaa myös tarkkailla: jos koira pääsee sen ali juoksemaan, niin sitten ovat touot turvassa hallalta. Alemmas painuessaan usva ennustelee hallayötä vastaavaan aikaan elokuulle.

Esivanhempamme tosiaan viettivät paljon aikaa tarkkaillen luonnon ilmiöitä. Meille luonto ja sää vaikuttavat korkeintaan vaatevalintoihin. Niistä ei enää riipu elämämme. Olisivatkohan osanneet ihmiset satoja vuosia sitten kuvitella meitä singahtamassa aamuvarhain autoihimme luomatta silmäystäkään taivaanrantaan? Saati sitten, että alkaisimme silmillämme mittailla aamuista usvaa ja koiran juoksua siihen nähden.

Maaliskuuta kutsuttiin muuten myös mariankuuksi, onhan se ”taivaallinen kuukausi”, jonka kohdalle osuu Marian ilmestyspäivä.

Sillalla-lal-laa

Mäenkylän sillan piti olla suljettuna 1.3. alkaen. Minua tämä tietysti ärsyttää, koska sen sillan ylittäminen sattuu olemaan helpoin mahdollinen tapa päästä kunnan kirjastoon.

Tänään kirjastoreissullani huomasin kuitenkin autojen ajelevan iloisesti yli ongelmasillan. Ei sitä oltu myöskään suljettu millään tavalla. Ajaa huristelinpa yli siis minäkin. Enpä ainakaan päätynyt jokeen autoineni, joten se siitä.

Pelkäänpä vain tämän sillan sulkemisen siirtymisen tarkoittavan sitä, että sen avaaminen venyy myös!