Suuri Päivä lähestyy, syntymäpäiväni nimittäin. Siihen täytyy tietysti varautua huolella ja hyvissä ajoin. Kirjoitin lahjatoivelistan PuoLiskoiselle, siitä saa hän vinkkejä oikeaan suuntaan. Minun toivelistallani on kolme elämänkertaa: Mengelen, Göringin ja Romanian kuningattaren Marian. Kuningatar Maria vaikuttaa näistä kolmesta sympaattisimmalta, mutta Mengelestä en toisaalta ole lukenut juuri mitään ja Göringissä taas oli jotain niin uskomattoman farssimaista ja siksi kiinnostavaa. Kaikki nämä elämänkerrat löytyvät Amazonin nettikirjakaupasta – Suomesta on turha toivoakaan löytävänsä mitään vastaavaa.

Oikeastaan olen iloinen siitä, että PuoLiskoinen joutuu tekemään lahjapäätöksen minun asemastani. Valinta olisi minulle kohtuuttoman vaikea. 

Stalinin viimeiset sanat

Luin uudestaan Simon Sebag Montefioren kirjan Stalin: punaisen tsaarin hovissa. Mikä käsittämätön ihmiskäärme tuo itäisen naapurimme itsevaltias olikaan. Ja kuinka surkean ja pienen lopun hän sittenkin sai. Me voimme uskotella olevamme titaaneja ja maailman valtiaita, mutta elämämme lopussa olemme sittenkin vain – ihmisiä. 

Stalinin saatua halvauksen hänen viimeiset sanansa olivat: "dzz.." Sen verran sai suustaan ennen kaikkivaltias päiden katkoja. Paikalle kutsutut lääkärit tuskin uskalsivat koskea mieheen. Puoli vuorokautta ainakin hän makasi omassa virtsassaan, tuo maailman kauhu. Vierellä viimeisinä hetkinä oli sellaisia lohduttajia kuten esimerkiksi Berija, joka vuoroin sylki ja kirosi herraansa ja aina välillä pelonpuuskassa suuteli isännän kättä.