Luin Juha Seppälän novellikokoelman Tunnetko tyypin? Alaotsikko on valittu kuvaavasti: tapauksia, oikkuja, sattumuksia. Kertomukset viihtyvät niin nykyajassa kuin menneessäkin ja henkilöiden kirjo on laaja Paavo Cajanderista "vetelään talontyttöön", keskikoulutettuun nuoruusvuotensa baariapulaisena viettäneeseen naisihmiseen. Suurmiesten elämä kulkee omaa latuaan, joka näyttää olevan viitoitettu suuruuden suuntaan. Samaa painovoimaa noudattaa myös pienen ihmisen elämä pienissä raameissaan. 

Seppälän lisäksi aika on kulunut John Updiken Noitien seurassa. Margaret Atwood muuten ylisti tätä kirjaa ja lukiessani mieli vilisee ristiviitteitä ja samankaltaisuuksia aina Atwoodin maagisesta realismista Fay Weldoniin. Erityisesti Atwoodin Ryövärimorsian tuntuu olevan hyvin lähellä Noitia – lienenkö sitten ainoa näin ajatteleva? Fay Weldonin Naispaholaisen elämä ja rakkaudet ja Minuahan et unohda voisivat olla Noitien sukulaisia kirjallisessa maailmassa. Luonnollisen ja yliluonnollisen hienostunut cocktail syntyy Updiken, Weldonin ja Atwoodinkin käsissä.

Kevään leikkiminen

Nuoruuden vappuja muistelee puolittain kaihomielellä ja puolittain kauhistuneena. Säästä viis, terassikausi piti aloittaa! Uhmata Suomen koleaa kevättä istumalla ulkona kevyen kesäisissä vaatteissa. Piti "leikkiä kevättä", vaikka taivaalta olisi tullut lunta ja räntää. Kevään leikkiminen se juuri tekikin niistä vapuista nuoruuden vappuja. Aikuisena ei enää jaksa leikkiä, sitä odottaa mieluummin oikeaa kesää eikä sen tultua viitsi kuitenkaan lähteä terassille tai laivaravintolaan. Kotona on paljon mukavampaa ja pitäisi se parvekekin pestä. 

Täytyy muuten kehaista nuorta Ninniä: olin nuoruuteni päivinä paljon kärsivällisempi ihminen kuin ikinä uskoin olevani. Huomasin sen jokunen viikko sitten erääseen juhlatilaisuuteen pukeutuessani. Olihan aikaa ja malttia kysyvä tehtävä pujottaa sääret ohuenohuisiin sukkiin! Ja sellaisia kuitenkin käytin nuorena melkein joka viikonloppu. Kuinka jaksoinkin olla kärsivällinen, niin suurella varovaisuudella ja taidolla ujuttaa kymmenen denieriä henkäyksenohutta sukkaa ylleni. Nyt koko prosessi tuntui tuskastuttavan vaivalloiselta.