Katselin eilen lyhyen aikaa Kosovon itsenäistymisestä käytävää televisiokeskustelua. EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehn oli yksi keskustelijoista. Kriittistä Kosovo-kantaa edustivat Espanjan ja Kreikan keskustelijat. Kosovon itsenäistymistä hehkutti paneelin saksalainen osapuoli. Rehn oli samassa veneessä, mutta hillitymmin.

Kosovon itsenäistyminen on sitä puoltavien mielestä niin kutsuttu sui generis-tapaus, eli ainoa laatuaan. Tätä esimerkkiä eivät voi muut lähteä seuraamaan. Muka. Vaan kas kummaa: jo nyt sellaisia pyrkimyksiä on ilmassa. Abhasia ja Etelä-Ossetia tahtovat irtautua Georgiasta ja viis Kosovon ainutlaatuisuudesta. Muitakin mielenkiintoisia ajatuksia häälyy ilmassa. Espanjan baskiseparatistit voivat tästä saada vettä myllyynsä. Kypros on toinen eurooppalainen kipupiste, jossa itsenäinen Kosovo voi synnyttää odotuksia. Makedonian albaanejakin tämä nyt syntynyt valtio voisi innoittaa monella levottomuutta herättävällä tavalla.

Balkanin ruutitynnyri uhkaa taas räjähtää. Venäjä uhkaa voimatoimilla ja on napit vastakkain lännen kanssa. On kaikki niin kuin ennenkin, vuosi 1914 on pukeutunut naamiaisvaatteisiin ja esittää onnistuneesti vuotta 2008.

Suomessa yleinen mielipide lienee vankasti Kosovon tunnustamisen puolesta. Jos ei muun vuoksi niin siksi, kun Venäjä vastustaa sitä.

Lyhyitä luonnehdintoja luetuista kirjoista

Norman Mailer: Adolfin linna. On aikamoinen haaste kirjoittaa romaani Adolf Hitlerin lapsuudesta. Ajatus Hitleristä leikkivänä, tavallisena lapsena, on jotenkin outo. Ettei hän tullutkaan maailmaan hakaristi hihassa ja rumat viikset nenän alla?

Norman Mailer väistää haasteen valitsemalla avukseen henkiolennot ja paholaiset, joista yksi on kirjan kertoja. Vanhan Kehnon lähettiläät olivat siis mukana muokkaamassa Hitleriä lapsesta pitäen. Hitlerin mahdollisesti sukurutsainen tausta käydään läpi, kuin myös hänen tiukkakurinen lapsuutensa ja vaikeat suhteet vanhempiin ja sisaruksiin. Romaani on hauska ja ajatuksia herättävä.

Entäpä jos Hitlerin lapsuus olikin suhteellisen tavallinen sen ajan lapsuus? Jos mikään enkeli tai paholainen ei sekaantunut siihen? Pahan banaalius ja arkipäiväisyys on pelottavampaa kuin kaikki tämän maailman demonit. Ei ihme, että Mailerkin turvautui henkimaailmaan.

Juhani Seppänen: Selvästi juovuksissa. Tämä kirja suorastaan pakottaa ajattelemaan omia juomatapojaan. Enkä tarkoita alkoholin "ongelma"käyttäjiä, vaan ihan meitä, jotka otamme yhden tai kaksi. Miksi otamme sen yhden? Mikä on ihmiselle terveellinen ja turvallinen määrä alkoholia? Seppänen (työterveyslääkäri ammatiltaan) tulee siihen tulokseen, ettei sellaista ole. Parasta on olla ottamatta ollenkaan.

Gelsey Kirkland – Greg Lawrence: Ballerinan kuolemantanssi. Gelsey Kirkland tanssi vasta 15-vuotiaana maineikkaassa New York City Balletissa. Hän oli myös George Balanchinen lemmikki ja opetuslapsi. Kirklandin kasvuiässä ollut vartalo pistettiin varsinaisen lihamyllyn läpi: 11-vuotiaana hänellä oli jaloissaan vaivaisenluut ja myöhemmin kuvioihin tuli kauneuskirurgia. Pakonomainen täydellisen ballerinan olemuksen tavoittelu oli tuhoon tuomittu yritys.

Huumeiden ja prostituution kautta elämän synkempi puoli nousee vallitsevaksi. Kirkland onnistuu kuitenkin kääntämään elämänsä suunnan. Tämä ballerinan ja hänen miehensä yhteistyönä kirjoittama kirja on mielenkiintoinen dokumentti ja ajankuva 1970- ja 1980-luvulta. Kuuluisat nimet loistavat tähtipölynä sen sivuilla: Neuvostoliitosta länteen loikannut Mihail Baryshnikov on tuttu partneri Gelseylle, kuin myös unkarilainen Ivan Nagy ja britti Sir Anthony Dowell.